• 1.1: Hyvinvointiselonteko -tiivistä tietoa kunnille
• 1.2: Kodista hyvä ja huono esimerkki
• 1.3: Hyvinvointiohjelman ydin
• 1.4: Ministeri Hyssälä: Malleilla suuri merkitys elämäntapamuutoksiin
• 1.5: Joste, tätä se oli
• 1.6: Innostusta itsehoitoon
• 1.7: Polkuja terveyteen ja hyvinvointiin
• 1.8: Muutosvoimaa terveysresepteillä

 

 Hyvinvointikertomus, hyvinvointitilinpito, hyvinvointitase, hyvinvointiohjelma, hyvinvointipoliittinen ohjelma, hyvinvointikatsaus ja hyvinvointiselonteko – siinä esimerkkejä hyvinvointia kuvaavien asiakirjojen kirjosta.

 

 Jos nimikkeistö on kirjava, sitä on asiakirjojen sisältökin. Hyvinvointi määritellään niissä monin eri tavoin ja erityisesti hyvinvointia ja siihen liittyviä tekijöitä kuvataan indikaattorien tasolla erityisen kirjavasti. Toki on huomattava, että eri asiakirjojen tavoitteet ovat keskenään hieman erilaisia.

 

 

Pentti Väistö 

-Terveyden perusta luodaan lapsuudessa, ja koti on tärkein terveysvaikuttaja, sanoo Kuopion yliopiston hoitotieteen laitoksen professori Kerttu Tossavainen. 

 Tärkeät perusasiat tuntuvat tuhanteen kertaan sanotuilta, mutta silti ne myös tuntuvat vanhemmilta usein unohtuvan tai jäävän muiden elämän kiireiden jalkoihin. 

 Karjalan Lääketiedepäivillä Petroskoissa lokakuussa puhunut Tossavainen korosti venäläis-suomalaiselle yleisölleen vanhempien käyttäytymisen merkitystä useaan kertaan. 

 -Lapsuuden epäsuotuisat elinolot ennustavat nuoren aikuisiän terveydelle haitallisia elintapoja ja huonoa terveyttä. Esimerkiksi vanhempien alkoholin käyttö ja tupakointi periytyvät toimintamallina lapsille. 

 Monet tutkimukset todistavat myös sen, että vanhempien vähäisellä koulutuksella on yhteys nuoren aikuisen ylipainoon ja lihavuuteen. Vanhempien keskinäiset riidat ja väkivalta jättävät myös kauaskantoiset jäljet.

 Kaksi vuotta sitten Joensuun seudun kunnat käynnistivät Terveyden edistämistä koskevan hankkeen (Joste), jonka vastuullisina toteuttajina ovat toimineet hankkeen aloitteen tekijän Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen henkilöstö, ohjausryhmänään seutuhallinnon peruspalvelutyöryhmä. Hankkeen tavoitteena on ollut luoda toimintamalli, jolla väestölähtöisesti yli hallintokunta-, sektori- ja kuntarajojen voidaan edistää seudun asukkaiden hyvinvointia sekä ehkäistä terveyttä heikentäviä tekijöitä.

 Nyt kun hanke on päätöksessään, voi hyvillä mielin todeta kuntatoimijoiden ottaneen haasteen vastaan.Voinee jopa sanoa, että maakunnan ihmisten terveyden edistäminen tullee olemaan osa maakunnallisen hyvinvointiohjelman ydintä.

 Pentti Väistö

 Julkisuudella ja sen myötä synnytettävillä käyttäytymis- ja elämäntapamalleilla on suuri merkitys yksittäisten ihmisten käyttäytymiseen. Kuinka suuri merkitys esimerkiksi TV 1:n taannoin esittämällä Elämä pelissä -ohjelmasarjalla tai Pohjois-Karjalan radiossa viime kevään ajan esitetyllä Kadonneen vyötärön metsästäjät -ohjelmasarjalla lopulta on, on mahdoton sanoa.  

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä, joka oli mukana Elämä pelissä –ohjelmassa, sanoo jälkikokemuksenaan Josten Postille, että ohjelma herätti hänet huomaamaan, ettei koskaan ole liian myöhäistä tehdä muutos.

 

Helena Hanhinen 

Joensuun seudun kunnissa on yhteensä 28 itsehoitopistettä, jokaisessa kunnassa ainakin yksi. Joste-hankkeen aikana on rakennettu 10 uutta itsehoitopisteitä terveysasemien lisäksi järjestöjen toimitiloihin, kirjastoihin ja yksi itsehoitopiste teollisuuskylän ruokalaan. Pohjois-Karjalassa toimii kaikkiaan 55 itsehoitopistettä.

Helena Hanhinen

Joste-hankkeessa on levitetty kahta lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettua uuden tyyppistä työvälinettä: Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polku ja Kouluikäisen terveyden polku. Kuvaavaa kummallekin työvälineelle on se, että ne ovat monen eri ammattilaisen yhteisiä työvälineitä ja toimivat yhteistyövälineinä myös päättäjien, toimijoiden ja lapsiperheiden välillä.

 

 

Joste-hankkeessa on yhtenä tavoitteena ollut terveysreseptien tunnetuksi tekeminen Joensuun seudulla. Terveysresepti on alun perin kehitetty Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen ja Joensuun terveyskeskuksen yhteistyönä.  

Joste-hankkeessa kehitettiin omat terveysreseptit lapsille ja nuorille. Kehittäjänä toimi monialainen työryhmä, jossa oli jäseniä viidestä kunnasta, Joensuun yliopistosta, järjestöistä ja kolmesta Kansanterveyden keskuksen hankkeesta.