Pitääkö ihmisiä ymmärtää

Meillä kaikilla on tapoja eli nykysuomen sanakirjan mukaan menettelytottumuksia. Niitä ovat käytöstavat, taipumukset, elintavat ja puhetavat. Olin 80-luvun alussa puhumassa moniammatilliselle kuulijajoukolle lapsen omatunnon kehityksestä. Seminaarin jälkeen eräs kuulija kommentoi kuulemaansa ja totesi puheeni sisältäneen 72 niinku-sanaa. Tätä palautetta oli vaikea tulkita myönteiseksi.

Timo Renfors

Vasta tänä vuonna niinku-sana sai uuden tulkinnan. Joensuulaisen professori Pirkko Muikku-Wernerin toimittamassa Sillä tavalla kirjassa kotimaisen kirjallisuuden tutkimuslaitoksen johtaja Pirkko Nuolijärvi kirjoittaa kielellä tönimisestä. Kielellä töniminen tarkoittaa toisten puhetapojen arvostelua. Erityisen vihattuja ja paljon tönittyjä sanoja ovat elikkä ja niinku. Nuolijärven mukaan näillä sanoilla on kuitenkin vuorovaikutuksessa oma tehtävänsä. Niinku-sana kuuluu suunnittelupartikkeleihin. Ne ovat puhujalle tarpeellisia puheen suunnittelun ja hengähdystaukojen vuoksi. Kun suunnittelupartikkeleja on puheessa 72, se merkitsee erityisen hyvin suunniteltua ja yleisöä huomioivaa luentoa. Tämän ymmärtäminen olisi auttanut sekä puhujaa että kuulijaa.

Terveyden edistämisessä, erityisesti muiden elintapojen kohentamisessa, tönimisen vaara on suuri. Tönitään toisia epäterveistä elintavoista. Kuitenkin ihminen on järkevä olento. Järkeä vain on kahta lajia. Järkevä järki eli biologinen järki ymmärtää että riittämätön liikunta, liiallinen alkoholinkäyttö, tupakointi jne. ovat haitallisia terveydelle ja ehkä muiden hyvinvoinnille. Toinen järki eli psykologinen järki, ymmärtää asian toisin. Löhöäminen on itsensä hemmottelua, tupakointi täyttää tyhjiä hetkiä, lohduttaa tai laukaisee stressiä – tästä näkökulmasta kaikin puolin järkeviä toimintoja.

Valistus ja neuvonta, joka kohdistuu vain järkevään järkeen, ei toimi. Molempien järkien huomioiminen on ihmisen ymmärtämistä. Se on myös arvostamista ja hyväksymistä. Tapoja, joilla kohtaamme ihmisiä ohjaus-, neuvonta- ja valistustilanteissa, on monia. On todettu, että kullekin lähestymis- ja vaikuttamistavalle on oma reagointitapansa:

 

Vaikuttamistapa 
  
Reagointitapa
pakko  totteleminen
uhkaus alistuminen
tarjous   hyväksyminen
ohjaus   vastaanottaminen
vetoaminen   sitoutuminen
arvostus vastuun ottaminen

Arvostamalla herätämme halun ottaa vastuuta ja vetoamalla tuotamme sitoutumista. Elintapojen kohentamissa vastuun ottaminen ja sitoutuminen muutokseen taitavat tuottaa parempia tuloksia kuin totteleminen ja alistuminen.

Koetetaan niinku ymmärtää ihmisiä tapoineen ja tottumuksineen, ollaan suvaitsevaisia ja koetetaan vähitellen luopua kaikenlaisesta tönimisestä.