Terveysseurantaan työvälineitä


Kansanterveyslaissa on kunnille annettu velvoite seurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin eli tehdä terveysseurantaa. Näitä tietoja kunnissa tarvitaan palvelujen ja terveyden edistämisen suuntaamiseksi ja kehittämiseksi. Leka ja kalliopora sopivat perustusten tekoon, mutta sen jälkeen tarvitaan hienostuneempia työkaluja.
Timo Renfors
Joste kysyy johtajien käsityksiä indikaattoreista
Laki antaa kunnille velvoitteen, mutta ei kerro miten asia tulisi hoitaa. Yleisin tapa huolehtia terveysseurannasta on ollut käyttää erilaisia terveys- ja hyvinvointi-indikaattoreja. Niiden avulla voidaan seurata väestön terveyden- ja hyvinvoinnin tilaa, niiden taustalla olevia tekijöitä ja niihin vaikuttamista erilaisin palveluin ja toimenpitein.
Seurattavat indikaattorit on kirjattu hyvinvointiselontekoihin (kunnallisiin tai joissakin tapauksissa seudullisiin). Käytettyjen indikaattorien määrä on tällä hetkellä valtava. Jo viiden selonteon läpikäyminen osoitti että eri indikaattoreja oli 308. Näistä yksikään ei ollut sellainen että sitä olisi käytetty kaikissa selonteoissa. Tästä seuraa se, ettei kuntien ja seutukuntien vertaiskehittäminen tai yhteinen arviointi voi toteutua.
Kysellään kymmenestä kohdasta
Indikaattorityötä ja työn kehittämistä tekevät monet eri tahot. Käyttöön otettavien indikaattorien tulisi pohjautua kuntien ja asiantuntijoiden yhteiseen näkemykseen. Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä menossa kysely, jossa kuntien johtavat viranhaltijat ottavat kantaa Kansanterveyslaitoksen työryhmän tuottamaan terveysindikaattorilistaan ja yksittäisten indikaattorien merkitykseen kunnan ja oman hallintokunnan toiminnan kannalta. Yksittäisiä indikaattoreja kyselyssä on kymmeneltä eri terveyteen liittyvältä alueelta:
Väestöön liittyvät tiedot
Terveyskäyttäytyminen
Riskitekijät
Sairauden ilmaantuvuus
Sairastavuus
Tapaturmat ja liikenne
Palvelujen käyttö ja hoidot
Kuolleisuus ja kuolemansyyt
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut
Muut
Joensuun seudun terveyden edistämisen hankkeessa on kuntien kanssa sovittu hyvinvointiselontekojen tekemisestä. Toive on tullut kunnilta. Erityisenä toiveena on että selontekoihin saadaan riittävän suuri ja samalla riittävän pieni seurattavien indikaattorien määrä. Menossa oleva kysely antaa tälle työlle vahvan pohjan terveyteen liittyvien indikaattorien osalta. Kysely palvelee myös Pohjois-Karjalan muiden seutukuntien hyvinvointityötä ja antaa suuntaviittoja myös valtakunnalliselle työlle, jota Kansanterveyslaitos tekee yhdessä muiden asiantuntijalaitosten kanssa.
Lehden ilmestymisen aikaan hieman yli puolet kyselyn saaneista viranhaltijoista on vastannut. Vastaajia on kaupungin-/kunnanjohtajien ja kaikkien hallintokuntien edustajien joukosta. Ideasta ”terveys ja hyvinvointi kuuluvat kaikille” on tämänkin perusteella tullut osa kuntien arjen työtä ja sen kehittämistä.
Terveyskäyttäytyminen on tärkeä juttu
Saatujen vastausten perusteella riskitekijöihin, väestötietoihin ja terveyskäyttäytymiseen kuuluvat indikaattorit ovat tärkeimmät indikaattoriryhmät. Lähes yhtä tärkeänä pidetään palvelujen käytön ja hoidon ryhmää. Kolme tärkeintä yksittäistä indikaattoria ovat kaikki terveyskäyttäytymistä kuvaavia.
Hallintokuntien välillä on joitakin eroja. Teknisen toimen vastaajat painottavat hieman eri asioita kuin sosiaali- ja terveystoimen vastaajat. Myös Kaupungin-/kunnanjohtajien vastauksista löytyy juuri heitä kiinnostavia indikaattoreja. Osa indikaattoreista on sellaisia, että kaikki sijoittavat ne kymmenen keskeisimmän joukkoon. Laaja-alainen vastaajajoukko luokin edellytyksiä sille, että hyvinvointiselonteot palvelevat kunnan kaikkia toimialaoja ja kuntien muita toimijoita.
Koska kysely on vielä menossa, tulokset julkistetaan vasta myöhemmin. Ensi vaiheessa tulokset toimitetaan kaikille kyselyn saaneille (aluksi vastanneille, jotka kyselyohjelma tunnistaa automaattisesti ja myöhemmin muille). Näin varmistetaan se, etteivät tulokset ohjaa vielä vastaamattomien vastaamista.
Vastauksia kerätään marraskuun loppuun asti. Tämä vuoden aikana tulokset raportoidaan kuntiin laajemmin ja Josten Postissa ensi vuoden alussa on yhteenveto tuloksista. Kadoksiin joutuneen vastaamattoman sähköisen lomakkeen voi pyytää osoitteesta timo.renfors@kansanterveys.info.