On luotava johtajuutta, sääntöjä ja toimintatapoja

Ihmisten hyvinvointi ei ole sektoroitunut nykyisten valtion- tai kunnan hallintorajojen mukaisesti. Sairastavuustilastot kertovat, että pelkkä valistus terveellisistä elämäntavoista ei ole tehonnut ainakaan kaikissa yhteiskuntaluokissa. 

Nella Mikkonen

Sosioekonomiset terveyserot ovat kasvaneet: suomalainen 35-vuotias mies elää keskimäärin 80-vuotiaaksi, jos hän on ylempi toimihenkilö. Suorittavaa työtä tekevällä miehellä on kuusi vuotta vähemmän elinaikaa.

Yhteiskunnallisia ongelmia ei ratkaista vanhoilla ajattelumalleilla, hallintorakenteilla tai syyllistämällä yksilöitä. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa ja eri toimijoiden verkostoitumista sekä yhteistyötä, kuten käynnissä olevalla Joensuun seudun terveyden edistämisen tehostamisen hankkeella on tavoitteena.
Terveyden edistämisen tavoitteena on väestön terveyttä edistävien valintojen mahdollistaminen - eli muutoksen aikaansaaminen. Puhutaan terveyden taustatekijöistä: esimerkiksi koulutuksesta, elinympäristöstä, ihmissuhteista, ravinnosta ja liikunnasta. Terveyden vahvistamisella ja ylläpidolla on mahdollista madaltaa sairastavuutta ja sitä kautta terveydenhuollon kustannuksia : mutta myös parantaa yksilöiden elämänhallintaa, kenties jopa elämänlaatua. 
Terveyslähtöisen (salutogeneesi) ajattelutavan uranuurtaja Aaron Antonovskyn mukaan elämänsä merkitykselliseksi, ymmärrettäväksi ja arvokkaaksi kokeva (koherenssin tunne) ihminen pärjää  elämässä paremmin ja hän myös kokee terveyden tilansa paremmaksi.

Tällainen ihminen myös kokee voivansa vaikuttaa oman elämänsä kulkuun omilla toimillaan ja tekemisensä mielekkäiksi. Voisi ajatella, että tällaisen ihmisen olisi helpompi tehdä terveellisiin elämäntapoihin liittyviä valintoja.

Muutos asenteisiin ja painopisteisiin

Väestöön kohdistuvien terveyden edistämisen toimien tulisi liikuntapalvelujen ja ravitsemus- ja päihdevalistuksen ohella keskittyä oman arvon tunteen vahvistamiseen - turvalliseen lapsuuteen, terveeseen itsetuntoon, sosiaalisen elämän mahdollistamiseen jne. Muun muassa dosentti Markku T. Hyypän tutkimukset osoittavat, että yhteisöllisyys tuottaa suojaavia tekijöitä joitakin terveysriskejä vastaan.

grafiikka juoksu Terveyden edistäminen ei voi kuitenkaan nojautua pelkästään yksilöiden valintoihin. Valintoja on helpotettava luomalla terveyden edistämiseen rakenteita: johtajuutta, sääntöjä ja toimintatapoja.

Kaikilla kunnan sektoreilla on arvioitava kunkin päätöksen mahdolliset vaikutukset ihmisten terveyteen. Kaavoituksessa ja rakentamisessa voisi pohtia esimerkiksi pääseekö kauppaan muutenkin kuin henkilöautolla ja ovatko lasten koulureitit turvallisia.

Esimerkiksi yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan hajanainen yhdyskuntarakenne on yhteydessä vähäiseen kävelemiseen, liikalihavuuteen ja korkeaan verenpaineeseen.

Opetustoimi voisi pohtia esimerkiksi koulujen mahdollisuuksia tarjota terveellisiä välipala-vaihtoehtoja ja eheytetyn koulupäivän mahdollisuuksia. Päätöksiä tehtäessä käyttöön voi ottaa terveyden edistämisen laatusuositukset sekä terveysvaikutusten arvioinnin menetelmänä.

Apuvälineitä löytyy - on kysymys asenteiden ja painopisteiden muuttamisesta.

Kirjoittaja: Nella Mikkonen, suunnittelija, Terveyden edistämisen keskus, puh. 09 72530325, nella.mikkonen@tekry.fi

Katso mm.
terveysvaikutusten arvioinnista:

http://info.stakes.fi/iva/FI/Mita/termeja.htm
terveyden edistämisen laatusuosituksista:

http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/8364/index.htx