Tietoa ja tarinaa terveydestä
Suomen kielen sana terve on sekä tervehdys että sairaan vastakohta tai vastapari. Erkki Lyytikäisen mukaan ”terve” on johdos sanasta ”terva”. Alun perin se on tarkoittanut tervaspuuta, lujaa puuta, joka ei ole kuivunut eikä lahonnut. Tutun sanonnan mukaan terve vanhus on vahva kuin tervaskanto. (Meri 2002 ja Pelkonen 2005).
![]() |
| Terve ihminen on ikäisensä näköinen. |
Terveys merkitsee eri ihmisille eri asioita, mutta kaikille se on hyvän kokemista, ja elämänlaatua huonontavien fyysisten ja psyykkisten oireiden puuttumista tai ainakin niiden hallitsemista. (Pelkonen 2005).
Antiikin Kreikan filosofit määrittelivät terveyden ihmisen ja ympäröivän kosmoksen harmoniana. Henkisesti ja ruumiillisesti terve elämä, jossa harmonia kosmisen maailmanjärjestyksen kanssa toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla, oli Platonin mukaan paitsi ihmiselämän korkein hyvä ja eettinen ihanne, myös ihmisen tosi olemus, jotakin sellaista, mitä voitaisiin kutsua ”ihmisen ideaksi”. (Pietilä ym. 2001).
Kiinalaisen lääketieteen näkökulmasta ihmisruumis on kokonaisuus, joka on jatkuvassa muutoksen tilassa, prosessi, joka heijastaa ympäristön prosessia.
Maailman terveysjärjestön (WHO, 1948) perustamisasiakirjan määritelmää pidetään virallisena terveyden määrittelynä. WHO:n mukaan ”terveys ei ole vain sairauden puuttumista vaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila”.
Toisella tavalla terveys voidaan määritellä siten, että terveen ihmisen tulee olla jokaisessa suhteessa mahdollisimman lähellä iänmukaista keskiarvoa. Tällöin ihmisen kaikki poikkeamat keskimääräisistä iänmukaisista tunnusmerkeistä merkitsevät sairautta. (Pelkonen 2005).
Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2006 julkaisemassa Terveyden edistämisen laatusuosituksessa terveys määritellään hyvinvointina, toimintakykyisyytenä ja tasapainoisena vuorovaikutuksena ihmisten ja ympäristön välillä (STM 2006).
Eri tieteenalojen terveyskäsityksiä
| Tieteenala | Näkemys terveydestä |
| Biolääketieteellinen | Terveys määritellään usein sairauden kautta |
| Sosiaalitieteellinen | Ihmisten sosiaaliset roolit ja selviytyminen niistä sekä kyky sopeutua joustavasti ympäristöön |
| Hoitotieteellinen | Holistinen näkemys terveydestä: ihminen on kokonaisuus ja aktiivinen toimija |
| Psykologinen | Terveys on ihmisen itsensä kokema olotila, johon vaikuttavat tunteet terveydestä sekä mahdollisten häiriöiden tiedostaminen ja niihin reagoiminen. |
| Sosiologinen | Terveys on ihmisten välisten roolien ja vuorovaikutuksen normaalia ja rajoittamatonta hoitamista. |
| Kasvatustieteellinen | Terveys on elinikäinen prosessi, jossa oppiminen ja tietoisuuden kasvu ovat yhteydessä terveyteen |
| Käyttäytymistieteellinen | Terveys on tietyn käyttäytymisen tulos |
| Kansanterveystiede | Terveys on hyvinvointia, jota eivät rajoita häiriötekijät, joita ovat tauti, kyvyttömyys, haitta, tarpeen tyydyttymättömyys, epämukavuus, tuska ja kuolema. |
| Ympäristötieteellinen | Ympäristön vaikutus terveyteen mukaan lukien sosiokulttuurinen ja fyysinen ympäristö |
Terveyden osa-alueet
Jakosen (2000) mukaan yksilöllinen tapa hahmottaa terveyttä on osa ihmisenä olemista, se vaihtelee elämänkulussa ja sen merkitys on erilainen eri ikävaiheissa.
| Terveyden osa-alue | Osa-aluetta kuvaavat tekijät |
| Fyysinen | elimistön toimintakyky, biologiset ja fysiologiset ilmiöt |
| Psyykkinen | psyykkinen toimintakyky, kyky ajatella selkeästi ja johdonmukaisesti, älylliset kyvyt, itsetunto, itseluottamus |
| Emotionaalinen | tunteiden ilmaisu- ja lukutaito: kyky ilmaista tunteita tarkoituksenmukaisesti ja aidosti, kyky tulkita ja ymmärtää omia ja muiden tunnetiloja. |
| Sosiaalinen | kyky solmia ja ylläpitää ihmissuhteita |
| Seksuaalinen | oman seksuaalisuuden hyväksyminen, kyky saavuttaa tyydytystä tuottava oman seksuaalisuuden ilmenemismuoto |
| Hengellinen | moraalisten ja uskonnollisten periaatteiden tunnistaminen ja niiden tasapaino, elämän kokeminen merkitykselliseksi ja mielekkääksi |
| Yhteiskunnallinen | yksilön ja hänen sosiokulttuurisen ympäristönsä välinen vuorovaikutus, perustarpeiden (turvallisuus, rauha, ravitsemus, sosiaaliset suhteet, työ, vapaa-aika, toimivat hyvinvointi- ja muut peruspalvelut) tyydyttäminen |
| Fyysisen ympäristön luoma | vuorovaikutus (harmonia) ekologisen ympäristön kanssa |
Terveyttä määrittävistä tekijöistä
Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa todetaan, että terveys syntyy, sitä turvataan ja se voi heikentyä ihmisten arjen olosuhteiden, vuorovaikutuksen, elämäntapojen ja valintojen tuloksena. Terveyteen vaikuttavat kotien, asuma-alueiden, liikenteen, koulujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan toimintojen – biologiset, psyykkiset, kemialliset, fysikaaliset ja sosiaaliset ominaisuudet. (Terveys 2015, STM 2001).
Terveyden edistämisen laatusuosituksessa (2006) todetaan, että terveys vahvistuu tai heikkenee ihmisten omien valintojen ja lähiympäristöjen toiminnan seurauksena. Vastuunkantajia ovat ihmiset itse, lähiyhteisö ja yhteiskunta yhdessä. (STM 2006).
(Alkuperäinen artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa http://www.kansanterveys.info/hankkeet/tietoajatarua.shtml)
