Hyvinvoinnin poluilla selkeyttä lapsiperhepalveluihin
Kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden tarjoamat palvelut muodostavat hyvinvointia ja terveyttä edistävän tukiverkoston lapsiperheille. Tämän laajan palvelukokonaisuuden hahmottamisen avuksi on kehitetty lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polku -malli, joka tarjoaa tiivistettyä tietoa oman kunnan tai useamman kunnan alueella tarjolla olevista lapsiperhepalveluista.
Anne Pyykkönen
Mikä hyvinvoinnin polku?
Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus kehitti mallin yhteistyössä Joensuun koulutustoimen kanssa Tessu -hankkeessa vuonna 2006. Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polku on tehty lapsiperheitä, palveluita tuottavia toimijoita sekä niitä suunnittelevia ja niistä päättäviä henkilöitä varten. Hyvinvoinnin polun tavoitteena on antaa kokonaiskuva alueen lapsiperhepalveluista, auttaa luomaan poikkihallinnollista ja monitoimijaista yhteistyöverkostoa palveluiden kehittämiseksi, välittää tietoa lapsiperhepalveluiden kokonaisuudesta, kehittämishaasteista ja palveluiden kustannuksista sekä lisätä keskustelua toimijoiden, päättäjien ja palveluiden käyttäjien välillä lapsiperhepalveluiden kehittämiseksi.
Mallissa palveluita kuvataan neljällä eri polulla: perustuen, ennakoivan tuen, varhaisen puuttumisen ja korjaavan tuen poluilla. Pääpainon palveluiden tuottamisessa tulisi olla perustuen polulla, jolla kuvataan ennaltaehkäiseviä ja kaikkien kuntalaisten saatavilla olevia palveluita. Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polun rakentaminen auttaa palveluiden tuottajia ja päättäjiä hahmottamaan oman kunnan alueella tarjolla olevaa palveluiden kirjoa ja sitä, mille polulle palvelut sijoittuvat.
Kuva: Hyvinvoinnin polun malli
Joensuun seudun kuntiin 2007
Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä ja Joste -hankkeet ovat aloittaneet lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polun levittämisen Joensuun seudun kuntiin vuoden 2007 alussa. Tavoitteena on rakentaa polku kaikissa seudun kunnissa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2009 loppuun mennessä mallia levitetään myös Keski-Karjalaan ja Pielisen Karjalaan.
Outokummussa ja Liperissä jo valmis
Outokummussa ja Liperissä kahden kunnan yhteisen polun rakentaminen aloitettiin keväällä 2007 ja työryhmä sai hankkeen päätökseen tammikuussa. Polun rakentamiseen osallistui kaikkiaan yli kolmekymmentä tavalla tai toisella lapsiperhepalveluiden parissa työskentelevää henkilöä. Valmista polkua levitetään kuntien, seurakuntien ja järjestöjen työntekijöiden työvälineeksi kevään ja syksyn aikana ja sen käyttöön liittyvä tiedotustilaisuus järjestetään syyskuussa 2008. Kuntiin on valmisteilla myös lapsiperheille tarkoitetut palveluoppaat, joiden kokoamisessa hyödynnetään polulle kerättyä tietoa.
Polku palvelujen kehittämisen työvälineenä
Pyhäselässä ja Enossa polkujen rakentaminen aloitettiin vuoden 2008 alussa. Vaikka kuntaliitos Joensuun kanssa toteutuu vuoden 2009 alussa, molemmat kunnat rakentavat myös paikalliset hyvinvoinninpolkunsa. Polkuja käytetään oppilashuollon kehittämishankkeen ja lastensuojelun suunnitelman laatimisen työvälineinä. Kuntakohtainen lapsiperhepalveluiden tilanteen kartoittaminen helpottaa myös tulevaa palveluiden yhdistämistä ja totta on sekin, että osa palveluista on ja pysyy paikallisina ainutlaatuisuuksina.
Myös Kontiolahdessa polun rakentamiseen suhtaudutaan myönteisesti ja hanke käynnistetään kevään aikana osana lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatimista. Polvijärven ja Ilomantsin osalta hankkeessa ei ole vielä edetty.
Prosessi yhtä tärkeä kuin lopputulos
Varsinaisen lopputuloksen lisäksi Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polun rakentamisessa tärkeää on valmisteluprosessi, jossa eri alojen toimijat istuvat saman pöydän ääreen miettimään oman kunnan lapsiperhepalveluiden kokonaisuutta ja sen vahvuuksia tai heikkouksia. Polun rakentamisen toivotaan johtavan laajempaan ja pysyvämpään toimijoiden väliseen yhteistyöhön palveluiden kehittämiseksi ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseksi.
Anne Pyykkönen
hankekoordinaattori
Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä -hanke
puh. 044 322 4849
Lisätietoja hyvinvoinnin polusta antaa myös:
Helena Hanhinen
terveyssuunnittelija, Joste -hanke
puh. 050 544 3803