Terve kunta -päivien terveiset
Terveyden edistäminen on poikkihallinnollista yhteistyötä. Mutta miten terveyden edistäminen priorisoidaan eri hallinnonaloilla ja miten poikkihallinnollinen yhteistyö resursoidaan? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin yhdensillätoista Terve kunta -päivillä 22.−23.1. 2008 Helsingissä.
Helena Hanhinen
Terve kunta -päivät toimivat hyvänä keskustelu- ja kokemustenvaihtofoormina eri hallinnonalojen edustajille, luottamushenkilöille, tutkijoille ja kouluttajille sekä järjestöjen edustajille.
Vastauksiakin saatiin. Terveyden edistäminen pitäisi saada mukaan kunnan ”päätöksentekomyllyyn”. Kunnan terveyden edistämistyö saadaan näkyväksi, kun terveyden edistämisen tavoitteet kirjataan kunnan talousarvion valmisteluohjeeseen. Näin terveyden edistäminen tulee poikkihallinnolliseen strategiseen keskusteluun ja poikkihallinnolliseen yhteistyöhön voidaan ohjata resursseja. Kuntataloudessa maaliskuu on vaikutusmahdollisuuksien kannalta ratkaisevin kuukausi. Ja se on nyt.
Kuntiin terveyden edistämisen asiamies
Keskustelussa nousi esille myös terveyden edistämisen asiantuntijan rooli kunnassa. Stakesin tekemän kyselyn mukaan terveyden edistämisen suunnittelija tai koordinaattori on nimetty 18 %:ssa kuntia. Terve kunta -päivillä heitettiin ehdotus, että kuntiin palkataan terveyden edistämisen asiantuntija samalla periaatteella kuin kunnan elinkeinoasiamies, joka toimii eri hallinnonalojen ulkopuolisena asiantuntijana. Tällaisen terveyden edistämisen ”asiamiehen” tärkeimpänä osaamisalueena pidettiin erityisesti kuntajohtamisen tuntemusta ja päätöksentekoprosesseissa oikeiden kohtien löytämistä terveyden edistämisen asian esille tuomiseen ja sen eteenpäin viemiseen.
Kouluterveyskysely ammatillisiin oppilaitoksiin
Stakesin Kouluterveyskyselyä on tehty vuodesta 1995 alkaen peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille ja lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Ammatilliset oppilaitokset olivat alkuun mukana kyselyssä, mutta alhaisen vastausprosentin vuoksi kyselyä tehtiin vain vuoteen 2000 saakka. Syksyllä 2007 Kouluterveyskysely toteutettiin pilottitutkimuksena Kainuun maakunnan ja Oulun seudun ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille, tarkoituksena luoda pohja ammatillisten oppilaitosten liittämiselle uudestaan Kouluterveyskyselyn piiriin.
Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden elinolot, terveys, terveystottumukset ja terveysosaaminen ja joidenkin indikaattoreiden osalta myös kouluolot ovat selkeästi huonommat kuin samanikäisillä lukiolaisilla. Erityisiä ammatillisten oppilaitosten poikia koskevia huolen aiheita ovat fyysinen uhka ja toistuvat rikkeet, koulukiusaaminen ja lintsaus, ylipainoisuus, hampaiden harjaamattomuus, arki-iltaisin myöhään valvominen ja päihteiden, erityisesti alkoholin käyttö sekä huonot tiedot seksuaaliterveydestä ja päihteistä. Tyttöjen erityisiä huolenaiheita olivat koulun työilmapiirin huonoksi kokeminen, lintsaus, runsas fyysinen ja psyykkinen oireilu sekä päihteiden käyttö. Tutkijat suosittelivat, että ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointitieto tulee oppilaitoskohtaisen työskentelyn lisäksi liittää myös kunta- ja maakuntatasolla tehtävään pitkäjänteiseen, suunnitelmalliseen ja moniammatilliseen hyvinvoinnin edistämistyöhön seurantavälineeksi.
Pohjois-Karjalassa Kouluterveyskysely toteutetaan tänä keväänä ja mukana ovat peruskoululaisten ja lukiolaisten lisäksi ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat.
Koko raportti on julkaistu sähköisessä muodossa sivulla http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/raportit/R3-2008-VERKKO.pdf
Kouluterveydenhuollon laatu puntarissa
Terveyden edistämisen vertaistietojärjestelmän kehittäminen -hankkeessa (TedBM) on tutkittu kuntien kouluterveydenhuollon laatua. Tutkimuksessa johdettiin kouluterveydenhuollon laatusuosituksista 10 laatukriteeriä, joista laskettiin laatusumma (0−10). Laatusumma kuvaa kouluterveydenhuollon laatua terveyskeskuksissa, tosin tutkijan mukaan 10 pisteeseen pääsy edellytti korkeintaan kohtuullista laatua. Tutkimukseen osallistui yhteensä 231 terveyskeskusta, kuusi Joensuun seudulta. Näistä Liperi nousi seudun parhaimmaksi kunnaksi neljällä laatupisteellä. Tutkimusraportti, josta näkee oman kunnan tilanteen muihin verrattuna, on osoitteessa:
Terveyden edistämisen seurannan työvälineitä
TedBM-hanke on kehittänyt kunnille tarkoitetun arviointilomakkeen, jonka avulla voi testata oman kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtamista ja rakenteita. Lomakkeessa on itsearviointia helpottamassa valtakunnallisia vertailutietoja kustakin kysymyksestä. Lomake löytyy osoitteesta:
Terve kunta -päivillä esiteltiin Oulussa toteutettua terveyden edistämisen mallia. Oulussa on kehitetty muun muassa oma hyvinvointibarometri, joka löytyy osoitteesta:
Oulussa on kehitetty myös kuntalaisten osallistumista oman hoitonsa toteutukseen. Hankkeen tarkoituksena on edistää kansalaisten omatoimista ja aktiivista sairauksien hoitoa ja seurantaa. Lisää tietoa hankkeesta on Oulun omahoito -sivustolla: www.oulunomahoito.fi.