Ilmapiiri muuttunut paremmaksi
Suhtautuminen terveyden edistämiseen on muuttunut kunnissa entistä myönteisemmäksi. Vastikään julkaistuun terveyden edistämisen barometriin haastateltiin yhteensä 242 kuntajohtajaa, kunnan terveysjohtajaa ja kansanterveysjärjestön johtajaa.
Pentti Väistö
Haastattelun tuloksen mukaan terveyden edistämisen ilmapiiri on selkeästi muuttunut.
Erityisesti vauraat ja isot kunnat haluavat kiinnittää huomiota terveyden
edistämiseen ja rakenteiden uudistamiseen.
edistämiseen ja rakenteiden uudistamiseen.
Lähes kaikki vastaajat arvioivat terveyden edistämisen tilanteen kehittyvän tai pysyvän ennallaan.
Terveyden Edistämiskeskuksen toiminnanjohtaja Mika Pyykkö sanoo, että vastaajat näkevät nyt terveyteen vaikuttavat syyt ja seuraukset aiempaa laajemmin ja että Vanhasen II hallituksen politiikkaohjelman toivotaan vahvistavan yhteistyötä ja terveyden edistämisen rakenteita.
Terveyden Edistämiskeskuksen toiminnanjohtaja Mika Pyykkö sanoo, että vastaajat näkevät nyt terveyteen vaikuttavat syyt ja seuraukset aiempaa laajemmin ja että Vanhasen II hallituksen politiikkaohjelman toivotaan vahvistavan yhteistyötä ja terveyden edistämisen rakenteita.
-Tästä näkökulmasta barometrin tulokset lupaavat monilta osin hyvää. Kunnat näyttävät nyt tunnistavan vastuunsa kuntalaisten terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä, sanoo puolestaan suunnittelija Heikki Parviainen Tekrystä.
Terveyden edistämisen painoarvot:
elintavat, työkyky ja turvallisuus
Terveysbarometrin vastaajista 67 prosenttia piti elintapoihin liittyviä asioita tulevaisuudessa merkittävimpinä terveyden edistämisen alueena. Seuraavaksi tärkeimpinä vastaajat pitivät työkyvyn ylläpitoa, 56 prosenttia, ja fyysisen turvallisuuden edistämistä, 33 prosenttia.
Erityisesti kunnanjohtajat arvioivat elämäntapoihin liittyvien hankkeiden olevan tehokkaita.
- Se pitäisi kuitenkin ymmärtää, että terveyden edistäminen ei voi perustua pelkästään elämäntapatietojen jakamiseen. Esimerkiksi terveyserojen taustalla on myös yhteiskunnallisia syitä, joihin on mahdollista vaikuttaa, sanoo Heikki Parviainen.
Terveysjohtajista 32 prosenttia nosti asuinympäristön terveellisyyden painoarvoltaan korkeaksi, kun kaikista vastaajista näin teki ainoastaan 8 prosenttia.
- Se pitäisi kuitenkin ymmärtää, että terveyden edistäminen ei voi perustua pelkästään elämäntapatietojen jakamiseen. Esimerkiksi terveyserojen taustalla on myös yhteiskunnallisia syitä, joihin on mahdollista vaikuttaa, sanoo Heikki Parviainen.
Terveysjohtajista 32 prosenttia nosti asuinympäristön terveellisyyden painoarvoltaan korkeaksi, kun kaikista vastaajista näin teki ainoastaan 8 prosenttia.
Kuntajohtajien vastauksista heijastuivat myös odotukset kuntalaisiin päin ja näkemys aktiivisesta asukkaasta. Toivotaan, että kuntalainen on itse aktiivinen ja osallistuu ympäristönsä kehittämiseen mm. asukasyhdistysten kautta.