Erot pienenevät vain heikoimpia auttamalla
Naisten ja miesten eliniän odote Suomessa on kansainvälisesti verraten suuri. Naisilla on 6,7 vuotta pidempi elämä.
Terveyserot ovat Suomessa viime vuosina joiltakin osin kasvaneet vaikka kokonaisuudessaan olemme terveempiä kuin koskaan aikaisemmin. Elinikäkin on jatkuvasti noussut. Heti eliniästä puhuttaessa törmätään kuitenkin huomattaviin eroihin.
Pentti Väistö
Naiset elävät miehiä kauemmin. Vuonna 2006 naisten elinajan odote oli 81,8 vuotta, miesten 75,1 vuotta. Kansainvälisesti vertaillen 6,7 vuoden ero sukupuolten kesken on korkea. Terveyserot näkyvät myös yhteiskuntaluokissa. Paremmin koulutetut elävät kauemmin kuin vähän koulutusta saaneet.
Vuosituhannen vaihteessa 35-vuotias ylempi toimihenkilömies saattoi odottaa elävänsä kuusi vuotta kauemmin kuin samaa ikäluokkaa oleva työntekijämies. Ero on kasvanut 1,5 vuotta 20 vuodessa vaikka pyrkimys yhteiskunnassa on ollut päinvastainen.
Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen suunnitelman johtoajatus terveyserojen kaventamiseksi nyt on parantaa niiden terveyttä jotka ovat heikoimmassa asemassa. Toimien kohdistaminen tähän ryhmään voisi katkaista myös sukupolvien yli ulottuvat terveyttä heikentävät käyttäytymismallit.
Maalla juodaan kaupunkeja vähemmän
Aikuisten päivittäistupakointi Suomessa ei ole vähentynyt 1990 –luvun puolivälin jälkeen. Miesten tupakointi ja alkoholin käyttö ovat vahvasti ”periytyviä” ja kulttuurisidonnaisia käyttäytymismalleja, eikä näihin ole pystytty tehokkaasti vaikuttamaan.
Tupakoivien valtaosa koostuu alimman koulutuksen saaneista. Heistä 38 prosenttia tupakoi, ylimmän koulutusryhmän miehistä tupakoi vain 18 prosenttia.
Alkoholin suhteen asia ei ole yhtä yksioikoinen vaikka siinäkin vähiten koulutettujen suurten ikäluokkien miesten tiedetään lisänneen alkoholin käyttöä muita enemmän. Kaiken kaikkiaan 55-64 –vuotiaat miehet tarttuvat väkevään pulloon aiempaa herkemmin. Juomistaan ovat lisänneet myös naiset. Raittiita naisia on yhä vähemmän.
Suomalaisten omaksuma ”uusi alkoholikulttuuri” on lisännyt alkoholin arkikäyttöä, mutta samalla vanha humalahakuinen juomistraditio on säilynyt. Tämä ”slaavilais-ranskalainen” tapa on yksi syy siihen, että kaupungeissa alkoholin kulutus on lähes kaksinkertaista maaseutukuntiin verrattuna.
Nuorison keskuudessa on havaittavissa myös valoa. Päihteettömyys on arvona nostanut päätään nuorten keskuudessa, joskin samaan aikaan myös humalajuominen on lisääntynyt.
Kuntien johdolle kovat paineet
Terveyden edistäminen asettaa kovat paineet kuntien korkeimmalle johdolle. STM muistuttaa terveyden edistämisen määrärahan käyttösuunnitelmassa, että vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu kunnassa ja kuntayhtymässä sen korkeimmalle johdolle.
Parhaimmillaan asian tulisi sujua niin, että kunnanvaltuusto tai kuntayhtymän hallitus päättää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteista ja ne kirjataan kuntastrategiaan. Tämän jälkeen eri hallinnonalat velvoitetaan konkretisoimaan tavoitteet omissa suunnitelmissaan.
Tarpeellisen tiedon saanti kuntajohdolle on tietenkin ensiarvoisen tärkeää. Paitsi että sen on tiedettävä kuinka kuntalaiset voivat, johdon on saatava tietoa myös terveyden edistämisen kustannuksista ja vaikuttavuudesta.
Tähän STM suosittaa työvälineeksi hyvinvointikertomusta. Suurissa kunnissa terveyden edistämistä pitäisi ministeriön mielestä olla toimintaa koordinoiva tai suunnitteleva henkilö, esimerkiksi terveyssuunnittelija.