Hyvinvointiselonteko - tiivistä tietoa kunnille

 Timo Renfors
 
 Hyvinvointikertomus, hyvinvointitilinpito, hyvinvointitase, hyvinvointiohjelma, hyvinvointipoliittinen ohjelma, hyvinvointikatsaus ja hyvinvointiselonteko – siinä esimerkkejä hyvinvointia kuvaavien asiakirjojen kirjosta.
 
 Jos nimikkeistö on kirjava, sitä on asiakirjojen sisältökin. Hyvinvointi määritellään niissä monin eri tavoin ja erityisesti hyvinvointia ja siihen liittyviä tekijöitä kuvataan indikaattorien tasolla erityisen kirjavasti. Toki on huomattava, että eri asiakirjojen tavoitteet ovat keskenään hieman erilaisia.
 
 Kuvaavaa eri hyvinvointiasiakirjoille on se, että ne ovat sivumäärältään laajoja, niissä on paljon informaatiota ja niiden tekeminen on työlästä. Kun sivuja on yli viisikymmentä ja erilaisia terveys- ja hyvinvointi-indikaattoreja on yli kaksisataa, on selvää, että materiaaliin perehtyminen vaati runsaasti aikaa.
 
 Aika onkin eräs keskeisen resurssi kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden arjessa. Asiakirjojen tekeminen sinänsä on usein hyödyllinen prosessi – ollaan yhdessä, yhteisen pöydän ääressä yhteisellä asialla. Toteutetaan siis ajatusta, että terveys ja hyvinvointi ovat yhteisiä asioita.
 
 Joste-hanke sopi Joensuun seutukunnan kuntien kanssa siitä, että kunnille tuotetaan tiivis, selkeä ja nopeasti omaksuttava hyvinvointiselonteko. Jossain yhteydessä heitettiin ajatus sivun mittaisesta selonteosta. Tämä kevyt leikinlasku muuttui kuitenkin käytännössä ensin tavoitteeksi, sitten tekemiseksi ja lopulta todeksi.
 

 Selontekotyö oli monivaiheinen

 
 1. Koottiin eri kunnista ja eri hallintokunnista työryhmän jäsenet. Työryhmä tutustui erilaisiin vaihtoehtoihin selonteon tekemiseksi.
 
 2. Melko nopeasti päädyttiin tuloskortin tyyppiseen ratkaisuun, jossa hyvinvointia tarkastellaan kunnan resurssien, prosessien, henkilöstön ja vaikuttavuuden näkökulmista. Vaikuttavuusnäkökulmaan sisällytettiin väestön terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat indikaattorit ja joitakin palvelujen käyttöön liittyviä indikaattoreja.
 
 3. Indikaattorien valinnan jälkeen mietittiin tiedon esittämisen tapoja. Tehtävä oli haasteellinen, koska käytettävissä oli vain yksi sivu selontekoon. Tälle sivulle tuli sijoittaa indikaattorin antama tieto tämän hetken tilanteesta esim. pitkäaikaistyöttömien osuus työttömästä työvoimasta, muutostrendi ja kunnan vertailu maakuntaan, koko maahan ja valittuun vertailukuntaan.
 
 4. Perinteinen tapa on taulukko ja taulukon lukujen graafinen esittäminen. Käytännössä tämä oli kuitenkin mahdotonta toteuttaa yhdellä sivulla. Esittämisessä päädyttiin käyttämään symboleja alla kuvatulla tavalla:
 
 
  
 
 Tällä tavalla hyvinvointiselonteon 35 indikaattoria, indikaattorin arvo, muutos sekä suunnan että voimakkuuden osalta ja kolme vertailutietoa saadaan mahtumaan yhdelle sivulle. Perinteisellä tavalla teksteineen selonteko olisi vaatinut 10–15 sivua tekstin määrästä riippuen.
 
 Oheinen esimerkki kolmen indikaattorin osalta (tarkat luvut on poistettu indikaattoreista) ilmaisee, että kunnassa:
­ pitkäaikaistyöttömien osuus on noussut vuodesta 2001 vähintään 5 %,
­ koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on laskenut vähintään 15 % ja
­ lapsiperheiden pienituloisuusaste on noussut vähintään 5 %.
­ Vertailussa maakuntaan (v2), koko maahan (v3) ja valittuun vertailukuntaan todetaan, että suuressa osassa tilanne esimerkin kunnassa on parempi kuin vertailukohteissa. Lapsiperheiden pienituloisuusastetta ei saada

­ Vertailu kunnan valitsemaan vertailukuntaan (v3:kunnan nimi poistettu) osoittaa, että tilanne vaihtelee indikaattoreittain.

 Indikaattorit on avattu selonteon käsikirjassa, esimerkkinä koulutuksen ulkopuolelle jääminen:
 
Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 -vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.
 
 5. Hyvinvointiselonteot on tällä menetelmällä tehty kaikista Joensuun seutukunnan kunnista ja ne ovat kuntien käytössä. Tavoitteena on, että yhteisesti sovitut indikaattorit ja niihin pohjautuva selonteko tulevat vuonna 2009 osaksi kunnan talousarvio- ja toimikertomusprosessia. Tällä saavutetaan valtakunnallisestikin harvinainen tilanne: kunnat käyttävät samoja indikaattoreja ja esittävät indikaattorien sisältämät tiedot yhtenäisellä ja helposti hahmotettavalla tavalla.
 
  1. Kuntien käyttöön tulee sähköinen työväline, jonka avulla kunnat voivat automaattisesti päivittää selonteon indikaattorit. Tätä indikaattoripakettia voidaan kutsua perusindikaattoreiksi.Kunnat voivat halutessaan määritellä uusia indikaattoripaketteja esim. lastensuojeluindikaattorit, ikääntyvän väestön indikaattorit jne. Stakesin kanssa on sovittu Sotkanetin avaamista siten, että indikaattorityö helpottuu ja indikaattorit kunnissa päivittyvät automaattisesti ajan tasalle. Keskusteluja indikaattoreista on käyty myös Kansanterveyslaitoksen, Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön kuntaosaston edustajien kanssa. Sähköisen työvälineen on tehnyt Kansanterveyden keskuksen suunnittelija Anttipekka Renfors. Hankkeen päättymisen jälkeen tietoa työvälineestä jaetaan kuntiin.
 
 Kehitettyä hyvinvointiselonteonmallia tullaan hyödyntämään myös Pielisen Karjalassa ja Keski-Karjalassa. Kiinnostus selontekoon on herännyt Pohjois-Karjalan ulkopuolisissa maakunnissa. Hyvä näin, sillä yhteiskunnan varoilla tehtyjen, palvelujen suunnittelua, päätöksentekoa helpottavien ja väestöterveyden seurantaa palvelevien innovatiivisten mallien leviäminen on kaikkien yhteinen etu. Hankkeessa malli on ollut myös yhteisen tekemisen tulos.