Joste -hanke, mitä jäi viivan alle?

Timo Renfors
 
Terveyden edistäminen ja ehkäisevän työn tehostaminen Joensuun seudulla eli Joste –hanke on kahden vuoden työskentelyn jälkeen päättymässä. On hyvä hetki tehdä yleisen tason yhteenveto siitä, mitä niin sanotusti jäi viivan alle.
Euromääräisesti ei tällaista yhteenvetoa voi tehdä, mutta omien tuntumien ja saadun palautteen perusteella voi laulun sanoin väittää ’jotain tiedän minäkin, olinhan siellä itsekin’. Hankkeesta on lehdessä muutama tarkempi yhteenveto.
 

Joste –hanke pähkinänkuoressa

 
Hallinnointi
  • Joensuun kaupunki
  • Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Kuosmanen, Joensuun kaupunki
  • Yhteyshenkilö kehittämispäällikkö Tuomas Lappalainen, syksystä 2008 kehittämispäällikkö Annamari Savela, Joensuun kaupunki
Ohjausryhmä: Joensuun seudun peruspalveluryhmä
Operatiivinen johtoryhmä: Monialainen ryhmä puheenjohtajana Vesa Korpelainen
Toteuttaja: Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus
 

Hankkeen taustaa, lähtökohdat ja tavoitteet

 
Joensuun seudun peruspalvelutyöryhmä asetti 29.4.2005 työryhmän valmistelemaan terveyden edistämisen tehostamista Joensuun seudulla. Hankkeen lähtökohtina ovat Pohjois-Karjalan hyvinvointi- ja terveystilanne, seudullinen terveysosaaminen sekä terveyserot kuntien ja eri väestöryhmien välillä.
 
Lasten terveyden suurimmat uhat ovat turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet, erityisesti mielenterveysongelmat, sosiaalisen kehityksen vaarantuminen ja ylipaino. Nuorten ja nuorten aikuisten terveyshaasteet liittyvät tupakointiin, päihteiden käyttöön, mielenterveyteen ja syrjäytymiseen. Myös liikunta-aktiivisuuden väheneminen on huolestuttavaa. Aikuisten terveys ja terveyskäyttäytyminen ovat muuttuneet monella tavalla parempaan suuntaan. Suurimmat haasteet liittyvät alkoholin käyttöön, ylipainoisuuteen, ruokavalion keventämiseen, vähäiseen liikunnan harrastamiseen sekä tupakointiin. Haasteita on myös henkisen hyvinvoinnin alueella. Eläkeikäisten terveys ja toimintakyky ovat parantuneet viime vuosina. Keskeisiä haasteita ovat liikunnan harrastuksen ja omatoimisuuden lisääminen, henkisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen terveyden huomioiminen.
 
Hankkeen tavoitteena on käynnistää uusi seudullinen toimintamalli, joka nivelletään osaksi kuntien normaalia ehkäisevää toimintaa ja terveyden edistämistyötä. Toiminta rakentuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen ja Joensuun seudun kuntien yhteistyölle (kuvaus hankesuunnitelmassa).
 
Hanke huomioi 2000-luvun kehityssuunnat, joita ovat väestö- ja asiakaslähtöisyys, laajojen kokonaisuuksien arviointi, toimivien ketjujen rakentaminen sekä menetelmien, tulosten ja prosessien arvioitavuus. Edellä mainittuihin ikäryhmittäisiin haasteisiin (lihavuus, alkoholin lisääntyvä käyttö, inaktiivisuus jne. terveys- ja hyvinvointiongelmineen) vastaaminen edellyttää monen eri tason terveysosaamista. Näitä ovat:
 
  1. Strateginen osaaminen: suunnittelu, päätöksenteko, terveystietojen seuranta ja käyttö.
  2. Yhteisöjen osaaminen: terveyden ympäristöt, kuten työpaikat, koulut, päivähoito.
  3. Ammatillinen osaaminen: ammatillinen kasvu ja uudistuminen.
  4. Väestön osaaminen: arjessa eläminen, vastuullisuus, valinnat ja autonomia.
 
Hankkeen tavoitteet
 
  1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja ehkäisevän työn uusi seudullinen malli/toiminta, jossa toimitaan väestölähtöisesti yli hallintokunta-, sektori- ja kuntarajojen.
  2. Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulma vahvistuu kuntien päätöksenteossa.
  3. Uudet terveyden edistämisen työvälineet (esim. Terveysresepti, Lasten ja nuorten hyvinvoinnin polut) otetaan käyttöön ja niitä kehitetään edelleen.
  4. Joensuun seudun väestön terveyskäyttäytyminen (em. haasteet lihavuus, alkoholin lisääntyvä käyttö, inaktiivisuus jne.) muuttuu suotuisaan suuntaan, terveydentila ja hyvinvointi paranevat.
HANKEHENKILÖSTÖ
Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Timo Renfors 050 544 3802 (kokopäiväinen)
timo.renfors@kansanterveys.info
 
Terveyssuunnittelija Helena Hanhinen 050 544 3803 (kokopäiväinen)
helena.hanhinen@kansanterveys.info
 
Tiedottaja Pentti Väistö 050 544 3804 (80 %)
pentti.vaisto@kansanterveys.info
 
Toimistosihteeri Katriina Alitupa (osa-aikainen)
katriina.alitupa@kansanterveys.info
 
Suunnittelija Anttipekka Renfors 050 324 2058 (ajoittain määräaikainen)
 
Hankkeessa on toteutettu hankesuunnitelman terveysosaamiseen liittyvä toiminta on toteutunut mm. seuraavasti:
 
Strateginen osaaminen
·     Strategiseen osaamiseen on tuotettu indikaattoreja ja tehty kuntakohtaiset hyvinvointiselonteot (tarkemmin artikkelissa Hyvinvointiselonteko – tiivistä tietoa kunnille). Selonteko toimii suunnittelun, päätöksenteon, seurannan ja arvioinnin tukena.
·     Kunnat tekivät itsearvioinnin Terveyden edistämisen laatusuositusten toteutumisesta. Tulos tuki vahvasti sitä, että hyvinvointiselonteot tulee tehdä ja ottaa käyttöön terveyden edistämisen suuntaamisessa ja seurannassa.
·     Kuntien autonomia mm. indikaattorien valinnan osalta on huomioitu laajassa kyselyssä, jossa Pohjois-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Lapin johtavat poliittiset päättäjät ja viranhaltija ottivat kantaa indikaattorien tärkeyteen kunnan toiminnan ja oman hallintokuntansa näkökulmasta.
·     Päätösten Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin (IVA) suunniteltiin koulutusta. Koulutukseen oli sosiaalinen tilaus kunnista. Koulutusta ei voitu toteuttaa hankkeen aikana. Kuntiin tuotetaan suppean IVAn malli. Tällä hetkellä kunnat toimivat pääsääntöisesti esittelijän oman harkinnan mukaan ennakkoarvioinnin käytössä.
Yhteisöjen
osaaminen
·     Yhteisöjen osaamista on toteutettu mm. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin polku –työssä ja Kouluikäisen terveyden polku –työssä (näistä tarkempi kuvaus lehden artikkelissa).
Ammatillinen osaaminen
·     Ammatillinen osaaminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat olleet hankkeen johtavia periaatteita sekä hankkeen rakenteissa että käytännöissä. Ammatillinen osaaminen on syventynyt erilaisissa työryhmissä, joissa on kehitetty työvälineitä ja tutustuttu oman työn kuvaamiseen ja muiden työn haasteisiin.
·     Hanke on järjestänyt koulutusta eri ammattiryhmille mm. työvälineisiin liittyen.
·     Ammattikorkeakoulun kanssa on tehty yhteistyötä terveydenhuollon opiskelijoiden käytännön harjoittelun muodossa. Opiskelijat ovat jo opinnoissa voineet tutustua terveyden edistämisen käytänteisiin arjen työssä. Tämä on sijoitus tulevaan ammatilliseen osaamiseen.
Väestön
osaaminen
·     Väestön osaamiseen on kehitetty uusia työvälineitä ja entisiä on levitetty. Aikuisten terveysresepti on aiemmin kehitetty tuote, joka on koekäytetty ja arvioitu ja sen levittämistä on jatkettu. Lasten ja nuorten terveysreseptit on kehitetty aikuisten reseptin idean pohjalta ikäryhmä-, käyttäjä- ja ammattihenkilölähtöisesti (näistä enemmän lehden artikkelissa). Terveysresepti on itsenäisten elämäntapavalintojen tekemisen väline ja pohjautuu autonomian kunnioittamiseen ja lisäämiseen.
·     Itsehoitopisteet ja Liikkuva linikka tuovat terveystiedon, terveyden seurannan ja valintojen tekemisen lähelle ihmisiä (tarkemmin kuvattu erillisartikkelissa lehdessä). Itsehoitopisteisiin on luotu yhtenäinen perusmalli, mikä puolestaan lisää tasa-arvoisuutta terveyden edistämisessä.
 
Terveysosaamiseen liittyvä toiminta on kattanut monipuolisesti hankkeen viralliset tavoitteet: seudullisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmien vahvistumisen ja terveyden edistämisen työvälineiden kehittämisen ja levittämisen.
 
Mikään hanke ei toimi tyhjiössä. Hanke ei voi toimia myöskään hankkeen taustaorganisaation seinien sisällä, vaikka organisaatio olisikin Kansanterveyden keskuksen asiantuntijaorganisaation kaltainen. Hanke on toiminut kuntien, järjestöjen, oppilaitosten, muiden asiantuntijajärjestöjen, seudullisten työryhmien, yksittäisten henkilöiden ja väestön tasolla. Kaikkien henkilöiden luotteleminen muodostaisi pidemmän luettelon kuin nykymuotoinen puhelinluettelo. Hankkeen puolesta haluan lausua kaikille kiitokset yhteistyön sujumisesta ja tuloksellisuudesta. Kiitokset, jotka hankeen puolesta haluan antaa kaikille, ovat niin suuret, että niiden pystyttämiseen tarvittaisiin usemmatkin tikkaat. Pidetään terveyden edistämisen virettä yllä ja jatketaan yhteistyötä entisissä ja uusissa kuvioissa.