Kodista hyvä ja huono esimerkki - ja torjunta riskikäyttäytymiselle
Pentti Väistö
-Terveyden perusta luodaan lapsuudessa, ja koti on tärkein terveysvaikuttaja, sanoo Kuopion yliopiston hoitotieteen laitoksen professori Kerttu Tossavainen.
Tärkeät perusasiat tuntuvat tuhanteen kertaan sanotuilta, mutta silti ne myös tuntuvat vanhemmilta usein unohtuvan tai jäävän muiden elämän kiireiden jalkoihin.
Karjalan Lääketiedepäivillä Petroskoissa lokakuussa puhunut Tossavainen korosti venäläis-suomalaiselle yleisölleen vanhempien käyttäytymisen merkitystä useaan kertaan.
-Lapsuuden epäsuotuisat elinolot ennustavat nuoren aikuisiän terveydelle haitallisia elintapoja ja huonoa terveyttä. Esimerkiksi vanhempien alkoholin käyttö ja tupakointi periytyvät toimintamallina lapsille.
Monet tutkimukset todistavat myös sen, että vanhempien vähäisellä koulutuksella on yhteys nuoren aikuisen ylipainoon ja lihavuuteen. Vanhempien keskinäiset riidat ja väkivalta jättävät myös kauaskantoiset jäljet.
Pentti Väistö 
-Vanhempien riitely, toiseen käsiksi käyminen… se voi olla semmosta valvomista yöllä kun ne tappelee, niin sit ei jaksa koulussa, on erään nuoren hätähuuto perheväkivallasta puhuttaessa.
Päihteet, väkivalta, puhumattomuus ja voimattomuus hoitaa perheen yhteisiä asioita ovat tekijöitä jotka saavat lapset ja nuoret kokemaan olonsa turvattomaksi. Perusasiat ovat tärkeitä.
-Vanhempien tiedot, taidot ja asenteet vaikuttavat lapsen terveysoppimiseen. Konkreettisen kotikasvatuksen alkeet ovat: lepo ja unirytmi, riittävä ja monipuolinen ravinto, ja hygienian oppiminen.
On oltava
yhteistä aikaa
Kerttu Tossavainen sanoo, että lapsen ja vanhemman läheisen suojaavan vuorovaikutuksen kehittyminen edellyttää, että heillä on riittävästi yhteistä aikaa.
Kiirettä olisi hyvä miettiä vakavasti. Mihin meillä on oikein on lopulta kiire?
-Onhan se surullista, että juuri lapsiperheiden vanhemmilla joiden pitäisi viettää aikaa paljon lastensa kanssa, on tutkimusten mukaan selvästi pidempi yhteen laskettu viikottainen työaika kuin lapsettomilla pariskunnilla, sanoo Tossavainen.
-On selvää, että vanhempien on helpompi kontrolloida lastaan ja tietää mitä hän tekee, jos suhde lapseen on läheinen. On paljon helpompaa ennaltaehkäistä lapsen riskikäyttäytymistä kuin korjata jo tapahtunutta.
Aivan samoin kuin vanhemmat antavat esimerkkiä omalla riskikäyttäytymisellään, he myös ehkäisevät riskikäyttäytymistä omalla esimerkillään. Rohkaisu ja tuki vähentävät riskikäyttäytymistä.