PÄIHTEETÖN KOTI
	Joka kahdeksas suomalainen on elänyt lapsuutensa perheessä, jossa on ollut päihdeongelma. Vanhempien päihteiden käyttö heijastuu usealla tavalla lapsen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Tavallisesti vanhempien eripuraisuus, rikkoutuneet suhteet ja lapsen hylätyksi tulemisen tunteet saavat aikaan enemmän turvattomuutta kuin päihteiden käyttö itsessään. Vanhemmat voivat olla kyvyttömiä tai heikkoja oman päihdeongelmansa takia tukemaan lastensa kasvua ja kehitystä. Heillä ei välttämättä ole tarpeeksi voimia huolehtia lasten jokapäiväisistä tarpeista, ja lapset joutuvat usein selviytymään ilman vanhempiensa tukea. Päihdeperheessä vanhemmat kohdistavat lapsiin erilaisia odotuksia. Eri lasten kohdalla nämä odotukset vaihtelevat.  Päihteiden käyttöön yhdistyvät ongelmat siirtyvät usein seuraavallekin sukupolvelle. Jos lapsi näkee vanhemman juovan jatkuvasti itsensä humalaan, hänen on helppo omaksua sama malli. Lapsella on voinut olla vaikeita tunnekokemuksia, jotka voivat aiheuttaa lapsen oman päihteiden käytön aikuisena. Taustalla voivat vaikuttaa myös biologinen alttius tai perimä. Kasvattajien ja koko aikuisyhteisön on hyvä miettiä ja arvioida omaa elämäänsä ja toimintaansa päihteiden käyttöön liittyvissä asioissa. Aikuisen on hyvä selvittää ensin itselleen oma suhteensa päihteisiin ja niiden käyttöön tai käyttämättömyyteen. Mitä tarvitaan lasten kasvua tukevan ympäristön luomiseksi? Vanhempien ja kasvattajien pienet, jokapäiväiset ratkaisut muodostavat sen arjen todellisuuden, jossa lapsi kasvaa ja kehittyy. Sivun alkuun