Hankkeen taustaa
Lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen pankki on osa Itä-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelman osana rahoitettua M11 - Terveyden edistämisen toteutus ja myynti -hanketta. Lähtökohtana on se, että kansanterveys määräytyy suurelta osin julkisen terveydenhuollon ulkopuolisista asioista, kuten elämäntavat, elinympäristö, tuotteiden laatu sekä yhteisön terveyttä tukevat ja vaarantavat tekijät. Väestön sairastavuutta on mahdollista ehkäistä kiinnittämällä näihin huomiota.
Hallinnointia hoitaa Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja hankkeen nimeksi tuli Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku.
Hankkeen tavoitteet:
- Koota kunnissa, seutukunnissa ja maakunnissa tehtävä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta keskeinen kehittämistyö ja hyvät käytännöt
- Luoda kriteerit täyttävistä hyvistä käytännöistä www-sivusto
- Kehittää uusia yhteistyön muotoja ja rakenteita hyvinvointitoimijoiden välille
Hankkeen tarkoitus
- Vahvistaa perhettä tukevien järjestöjen, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä
- Mallintaa, tuotteistaa ja jalkauttaa Itä-Suomen alueella yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa pilottihankkeet
Hankkeen puitteissa tuotteistetut ja mallinnetut pilottihankkeet ovat:
Kriteerien luominen, hyvien käytäntöjen kuvausjärjestelmän luominen, käytäntöjen koonti ja niiden sijoittaminen kaikkien käytettävissä olevaan tietopankkiin annettiin Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen tehtäväksi.
Lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvät käytännöt ja käytännepankki
Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksessa on tehty osana Itä-Suomi -ohjelman makrohanketta (M11):
- Lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kuvaus ja arviointijärjestelmän ja sen tueksi kuvaamisen ja arvioinnin käsikirjan.
- Kuvattujen ja arvioitujen käytäntöjen koonti- ja lukupaikan (käytännepankki) ja oppaan sähköisen kuvaus- ja arviointityövälineen ja käytännepankin käyttöön.
Kehittämistyön tausta pähkinänkuoressa
- Termiä 'Hyvät käytännöt' käytetään hajanaisesti, mutta epäselväksi jää se, mitä sillä tarkoitetaan.
- Hyvät käytännöt terveyden edistämisessä on samalla tavalla puutteellisesti määritelty käsite.
- Terveyden edistämisen toimintamalleja ja käytäntöjä kehitetään osana arkityötä ja erillisissä hankkeissa tai projekteissa. Syntyneitä tuotoksia kuvataan eri tavoin eikä niiden levittämiseen ole kanavia.
- Kuvaustapojen erilaisuus vaikeuttaa toimintamallien ja käytäntöjen vertailua.
Kehittämistyön tavoitteet pähkinänkuoressa
- Luoda lasten ja nuorten terveyden edistämisen strukturoitu kuvaus- ja arviointijärjestelmä, vapaasti käytössä oleva työväline kuvausten ja arviointien tekemiseen, koota kuvatut ja arvioidut käytännöt kaikille avoimeen tietopankkiin.
- Operationalisoida kuvaus- ja arviointijärjestelmän avulla 'Lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvä käytäntö'.
Käsikirja pähkinänkuoressa
Käsikirja koostuu neljästä osasta:
- Hyvän käytännön määrittelyn suppeasta teoriaosasta
- Hyvän käytännön tunnusmerkkien ja laatukriteerien- ja vaatimusten tarkastelusta
- Keskeisiä piirteitä ovat käytännön tarve, sen toimivuus, mallinnettavuus, käytettävyys ja siirrettävyys.
- Terveyttä edistävän käytännön kuvausjärjestelmästä
- Käytäntöä kuvataan sanallisesti mm. seuraavilla osa-alueilla: käytännön kuvaus, kehittämishistoria, kohderyhmä, käyttöalue, nykyinen käyttö ja käyttökokemukset, tuloksellisuus ja vaikutukset, käytön ja vaikutusten tutkiminen, ammatilliset vaatimukset, kustannukset ja käyttöoikeudet.
- Terveyttä edistävän kuvauksen arviointi
- Pääpaino arvioinnissa liittyy käytännön tavoitteisiin. Arviointi suoritetaan seitsemällä osa-alueella. Jokainen osa-alue sisältää useampia arvioitavia kohteita (tavoite), joissa arvioidaan missä määrin käytännöllä pyritään kyseiseen tavoitteeseen. Asteikko on 1 (ei ole tavoitteena) - 5 (erittäin keskeinen tavoite).
- Osa-alueet ovat mm.: lapseen kohdistuvat välittömät vaikutukset, lapseen kohdistuvat välittömät, perheen välittämät vaikutukset, lapseen kohdistuvat välilliset vaikutukset, lapseen kohdistuvat vaikutukset sosiaalisen tuen kautta ja lapseen kohdistuvat vaikutukset systeemien kautta.
- Arvioinnista syntyy käytäntöä kuvaavia graafisia arviointikuvioita.
Opas ja käytännepankki pähkinänkuoressa
- Opas antaa yksityiskohtaiset ohjeet kuvauksen ja arvioinnin sähköisen työvälineen käyttöön.
- Käyttäjäksi voi rekisteröityä käyttöliittymän välityksellä
- Kuvattu käytäntö lähtee automaattisesti käytännepankin ylläpitäjälle.
- Käytäntö tallennetaan ylläpitäjän toimesta sen jälkeen kun tallentamisesta on sovittu erikseen kuvauksen ja arvioinnin lähettäjän kanssa.
Ennakoidut hyödyt pähkinänkuoressa
- Terveyden edistämisen hyvä käytäntö on operationalisoitu, kuvattu ja arvioitu läpinäkyvästi.
- Järjestelmä on yhtenäinen, konkreetti ja matalan kynnyksen järjestelmä.
Käytäntöjen vertailu helpottuu.
- Kehitetyt käytännöt saadaan näkyviksi ja niiden levittämisellä on kanava.
- Vältetään päällekkäistä kehittämistyötä ja helpotetaan kehittämistä silloin kun valmiita käytäntöjä voi siirtää räätälöidysti omaan toimintaympäristöön.
- Luodaan edellytyksiä kehittämisverkostojen syntymiselle.
- Kannustetaan paikalliseen kehittämistyöhön osana omaa, normaalia työtä.
Lisätietoja
Timo Renfors
tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus
timo.renfors@kansanterveys.info
050 544 3802
Anttipekka Renfors
suunnittelija
Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus
anttipekka.renfors@kansanterveys.info
050 324 2058